maanantai 25. marraskuuta 2013

Opinnäytetyöharjoitus


               Vaihteiston purku j a kasaus       


1.      Johdanto
 Tämä teksti käsittelee vaihteiston purkua ja kasausta. Vaihteiston purussa on kyse siitä että jos vaihteisto ei toimi kunnolla, se pitää purkaa osiin ja selvittää mikä siellä on vikana. Valitsin kyseisen aiheen siksi koska vaihteisto on mielenkiintoinen aihe. Vaihteiston purkuun kuuluvat seuraavat työvaiheet: purku, selvitys, kasaus. Tavoitteen saavuttaa tekemällä huolellista työtä.
2 .Työn valmistelu

Sain tehtävänannon opettajalta. Sain tehtäväksi irroittaa Renault Clio harjoitusautosta vaihteiston ja purkaa se osiin. Tarkoituksena oli selvittää miksi vaihteisto ei toimi kunnolla. Tämän takia vaihteisto piti purkaa. Ohjeistuksena sain aluksi irroittaa kaikki kiinnikkeet mitkä piti vaihteistoa autossa ja moottorissa kiinni. Suunnittelin työtä siten, että aluksi tärkeintä on saada vaihteisto irti moottorista. tämän jälkeen vaihteistoa olisi helppo lähteä avaaman lattialla. Koko työssä kuvien ottaminen oli tärkeää, varsinkin vaihteiston avaamis ja kasaamisvaiheessa, koska vaihteisto sisältää todella paljon pieniä osia ja jokaisella pikkuosalla olisi oma paikka vaihteistossa. Valmistaudun työhön kärsivällisesti ja huolellisesti. Otin valmiiksi oman työkalupakin mistä löytyi kaikki tarvittavat työkalut. Turvallisuuteen liittyviä seikkoja mitä otin ´huomioon niin suojalasit, kuulosuojaimet ja työhanskat.
3.Työn toteutus

Aluksi lähdin irroittamaan vaihteistoa. Ensin irroitin kaikki pultit mitkä pitivät vaihteistoa moottorissa ja auton korissa kiinni. irroitettavaa oli paljon ja jotkut pultit oli todella tiukalla mutta kaikki saatiin avattua. Tämän jälkeen kun kaikki oli irti, seuraavaksi piti irroittaa vaihteista moottorista. Hain työhallista rengasraudan ja kampesin vaihteiston irti. Samalla kun kampesin vaihteistoa irti, minulla oli auton alla vaihteistotunkki minkä päälle laskin vaihteiston.  Tämän jälkeen kun minulla oli vaihteisto lattialla, aloin purkamaan vaihteistoa osiin. Tässä vaiheessa on tärkeää ottaa valokuvia, että tietää kaikkien osien paikan. Kun vaihteisto saatiin purettua, vaihteiston rattaat tulivat esille. Kun aloin tutkimaan rattaita, huomasin että rattaita puuttuu. Samalla kun tutkailin rattaita, tutkin ja mietin samalla vaihteiston toimintaa. Kun tutkin vaihteistoa, huomasin että puuttuva ratas puuttui peruutusvaihteen kohdalta. aloin selvittämään mistä tälläistä ratasta voisi saada mutta en löytänyt mitään paikkaa, mistä kyseisen rattaan olisi saanut. Mutta koska tämä oli koulun harjoitusauto, autolla ei tarvitse ajaa joten totesin että laitetaan vaihteisto kasaan. Kasaamisvaiheessa käytin hyödyksi kuvia mitä olin ottanut purkausvaiheessa. Kuvien avulla kasaaminen sujui jouhevasti. Sitten kun vaihteisto oli kasassa, oli aika laittaa vaihteisto takaisin paikalleen. Tämän jälkeen työ oli valmis.
4.Palaute ja työn arviointi
Opettaja kehui minua siitä että otin hyvin valokuvia työn helpottamiseksi. Mielestäni onnistuin työssä kiitettävästi. Työ sujui hienosti ja ongelmitta. Työssä opin lisää vaihteiston toiminnasta. Mielestäni työ sujui niin kuin pitikin ja en tekisi mitään toisin.

5. Päätäntä

Keskeistä vaihteiston purkamisessa on muistaa tehdä huolellista työtä ja ottaa paljon valokuvia kasauksen helpottamiseksi.

Minun työni sujui hienosti ja lähes ongelmitta. Sain selville lisää vaihteiston toiminnasta ja vaihteiston rakenteesta. Purkaminen ja kasaus onnistui hyvin ja vaihteisto saatiin takaisin autoon. Ainut ongelma mikä tuli vastaan niin oli se että ratasta mikä vaihteistosta puuttui, ei sanut varaosana mistään. Muuten kaikki meni niin kuin pitikin ja en tekisi mitään toisin. Projekti oli mukava tehdä ja opin uusia asioita vaihteistosta.
Tekstin kirjoittaminen sujui hienosti. Sain aikaan mielestäni ihan hyvää tekstiä ja olen tyytyväinen kirjoitukseeni. Kirjoittaminen onnistui siinä mielessä hyvin että ei tarvinnut miettiä kauaa mitä kirjoittaa koska tiesin mitä kirjoitan. Kirjoituksen aikana ei tullut mitään ongelmia. Välillä piti pitää taukoa ja miettiä mitä kirjoittaa. Kokonaisuutena tekstin kirjoittaminen oli mukavaa vaihtelua ja prosessi onnistui hienosti.

maanantai 11. marraskuuta 2013

moottorinohjaus muistiinpanot

Moottorin ohjainlaite vastaanottaa antureilta signaaleja ja lähettää tunnistimille takaisin. Tämä on jatkuvaa kiertoa. Esim. ilmamassamittari lähettää ohjainlaitteelle tietoa paljonko ilmaa on, jonka avulla ohjainlaite lähettää tietoa ruiskuttimen anturille joka säätää polttoainen määrää.

Moottorin ohjainlaitte optimoi auton kulutuksen, päästöt ja kaynnin tasaisuuden.
Moottorin ohjainlaitteen suorittamat tehtävät:

- käyttötilanteen mittaaminen ja säästösuureiden ohjaaminen
- sovitus kuormitustilanteisiin
- sovitus käyttötilanteisiin
- sovitus ulkoisiin olosuhteisiin (esim. lämpötila, ilmanpaine)
- kuljettajan viestimän kuormituspyynnön muuttaminen toiminnoksi
- esiintyvien vikojen diagnoosi ja tallennus


Moottorin ohjainlaitteen pakolliset tiedot mitä sen on saatava:

- moottorin sisään imetyn ilman massa ( kuinka monta grammaa sekunnissa)
- kuljettajan antama kuormitustieto
- kaasuläpän asentosignaali
- kampiakselin asento
- nokka-akselin asento
- lamda tunnistin (1. lamda mittaa pakokaasujen hapen määrää ja 2. lamda mittaa katalysaattorin toiminnan)
- nakutustunnistin (kertoo jos seos syttyy liian aikaisin. Tällöin seos palaa yliääninopeudella)

Ilmamassa

Ilmamassa anturi mittaa paljonko moottori imee ilmaa, jonka avulla ruiskutussuutin saa tiedon paljonko polttoainetta laitetaan. Samalla lähtee tieto sytytyksen ohjainlaitteelle joka kertoo koska seos sytytetään.
Ilmamassamittari toimii niin että siinä oleva platinalevy yritetään pitää kokoajan samassa lämpötilassa (n. 80-90 astetta) joka lämmitetään syöttämällä sinne virtaa. Ilmamassamittari mittaa sillä tiedolla, paljonko jännitettä joudutaan syöttämään mittariin.

Imusarjan paine. Mitä suurempi alipaine imusarjassa on, sitä lyhyempi on suihkutusventtiilien aukioloaika.

Kaasuläpän asentotunnistin tunnistaa ja kertoo moottorin ohjainlaitteelle missä asennossa kaasuläppä on.

Kampiakselin asentotunnistin:
- kertoo kierrosluvun
- optimoi sytytyshetken, suihkutushetken ja suihkutuksen keston

Nokka-akselin tunnistin
- kertoo suihkutushetken ja sytytyshetken

Nakutustunnistin
- mittaavat sylinterin tärinät
- optimoi sytytyksen hetken

Lamda tunnistimet
- 1. lamda mittaa pakokaasuista hapen määrän
- 2. lamda valvoo toimiiko katalysaattori


Moottorin käyttölaitteet

Mitä suurempim ilmamäärä, sitä enemmän bensiiniä lisätään.